Tarvitsemme realistisempaa ilmastopolitiikkaa

Takanani on ensimmäinen Keskustan puoluevaltuuston kokous. Viikonloppuna Riihimäelle oli kokoontunut puolitoistasataa puolueaktiivia eri puolilta Suomea purkamaan pahaa oloaan vaalitappion johdosta ja suunnittelemaan tulevaa. Puhuja toisensa jälkeen nousi pönttöön ripottelemaan tuhkaa Keskustan päälle. Kyyneleitäkin puhujanpöntössä nähtiin.

Viime vaalikaudella tehtyjä päätöksiä sekä haukuttiin että kehuttiin. Jälkimmäisissä puheenvuoroissa kiinnitettiin pääosin huomioita valtiontalouden tervehdyttämiseen, kun taas risuja jakaneet moittivat keskittämispolitiikkaa, jonka seurauksena palvelujen maakunnissa koettiin heikenneen. Myös pakolaiset mainittiin monessa puheenvuorossa.

Itse koen, ettei kysymys välttämättä ollut niinkään tehdyistä virheistä vaan siitä, että demokratiassa valta tahtoo kuluttaa suosiota, kun taas oppositioasema tuo sitä yleensä lisää. Nykyisin tämä ilmiö on rajumpi kuin ennen, koska liikkuvia äänestäjiä on enemmän ja, koska ajan henki tuntuu suosivan populisteja ja muita helppoheikkejä. Sosiaalinen media on antanut populismille aivan uudenlaisen kaikupohjan ja manipulointikanavan.

Kiinnitin omissa puheenvuoroissani mm. huomiota siihen, että asioista ja tavoitteista pitäisi viestiä nykyistä selväkielisemmin. Asioista pitää puhua ja kertoa niin, että myös tavalliset ihmiset ymmärtävät mitä tarkoitetaan. Nyt tässä hävitään muille.

Riihimäellä julkistetusta, Keskustan EU-parlamenttivaaliohjelmasta löytyvät mm. termit koheesiopolitiikka, hiilinielu, saanto ja ydinverkkokäytävä. Tulee olemaan aika haasteellista kertoa näistä EU-vaalitilaisuuksissa tavallisille suomalaisille niin, että viesti menee perille, kun termistö ei oikein itsellekään täysin aukea. Tarvitsemmekin mielestä yksinkertaisempaa ja selväkielisempää viestintää.

Tarjolla hyödyllisen idiootin rooli

Vaaliohjelmassa on paljon hyviä ja kannatettavia asioita. Tavoitteeksi asetetaan EU:lle mm. globaalin ilmastonjohtajan rooli. Hiilineutraaliuteen pitäisi päästä vuoteen 2050 mennessä.

EU-tilastojen mukaan koko unionialueen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2015 yhteensä 4,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia. Energiantuotannon osuus tästä oli 78 prosenttia, josta kolmannes syntyi liikenteen päästöistä. Maatalous tuotti kymmenen, teollisuuden prosessit sekä tuotteet yhdeksän ja jätteiden käsittelyn kymmenen prosenttia päästöistä.

Suurin päästöjen tuottajamaa oli Saksasta, joka yksin vastasi lähes miljoonasta tonnista päästöjä. Seuraavana oli Iso-Britannia puolella miljoonalla tonnillaan. Tämän jälkeiset kolme sijaa menivät Ranskalle, Italialle ja Puolalle, joista jokainen tuotti noin 400.000 tonnia päästöjä. Suomen päästöt olivat noin 55.000 tonnia eli vain noin kuusi prosenttia Saksan tasosta ja 1,25 prosenttia koko unionialueen päästöistä.

EU:ssa päästöt ovat laskeneet vuoden 1990 tasosta yli viidenneksen. Samaan aikaan Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat nousseet yli 12 miljoonan tonnin tasolle. USA puolestaan päästää taivaalle vuosittain runsaat kuusi miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Kovaa vauhtia päästöt kasvavat maailman uusissa kasvukeskuksissa Intiassa ja Brasiliassa, jotka molemmat tupruttivat vuonna 2015 taivaalle jo noin kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Globaalisti tarkasteltaessa ne todelliset ilmastorikolliset löytyvätkin ihan muualta kuin EU-alueelta.

Esimerkin näyttäminen ei ilmastoasioissa ole toistaiseksi toiminut kovin hyvin. Pariisin ilmastosopimuksessa muutama vuosi sitten sovittiin toki ylevistä periaatteista mutta konkreettisia päästövelvoitteita valtioille ei juuri asetettu. Näin siksi, että talouskasvua ja kansalaisten vaurauden lisääntymistä pidetään monissa valtiossa edelleen paljon tärkeämpänä kuin päästöjen vähentämistä.

Päästövähennykset ovat ilmastomuutoksen torjumisessa tärkeitä mutta samalla on tiedostettava, ettei EU-alue voi vastata tästä yksin. Esimerkin näyttämisen sijaan pitäisi ehkä alkaa käyttää keppiä eli niihin maihin kohdistuvia kauppapoliittisia toimenpiteitä, jotka eivät konkreettisiin päästövähennyksiin sitoudu.

Muuten EU:lle saattaa jäädä tässä asiassa Leniniä siteeraten ns. hyödyllisen idiootin rooli. Kun muut valtiot saavuttavat kilpailuetua meihin nähden saastuttamalla surutta ja nauramalla partaansa, me unionissa torjumme ilmastonmuutosta vakavissamme kaikin mahdollisin toimenpitein. Tämän seurauksena taloudellinen kasvu jää vaatimattomaksi ja taannumme muihin nähden.

Missään tapauksessa meidän suomalaisten ei pidä ripotella tuhkaa päällemme ilmastoasioissa. Täällä Pohjolan perukoilla on aina osattu elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Osuutemme maailman hiilidioksidipäästöistä on vain murto-osan luokkaa. Ilmakehää ei pelasteta, vaikka kaikki suomalaiset siirtyisivät sähköautoihin, lopettaisivat lihansyömisen ja metsähakkuut lopetettaisiin kokonaan.

Pidetään siis järki kädessä ja suhteellisuudentaju mielessä ilmastonmuutoksen torjunnassa niin Suomessa kuin EU-tasolla. Oman osuutemme ilmastotalkoissa olemme pitkälti jo hoitaneet ja päästäkehitys on koko EU-alueella ennusteiden mukaan edelleen laskeva. Viestikapulan tulisikin pikkuhiljaa siirtyä niille maille, joissa ilmastotalkoita ei ole vielä edes käynnistetty.

Yhteystiedot

- Europarlamenttivaaliehdokas, toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755, olli.nyberg@icloud.com

- Vaalipäällikkö, kansanedustaja Mikko Savola, 040 575 8498, mikko.savola@eduskunta.fi