Puolustusta turvaamaan Brysseliin

Suomen puolustus nojautuu yleisen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin, jota tukee erittäin laaja vapaaehtoistoiminta ja -koulutus. Noin 70 prosenttia nuorista miehistä suorittaa edelleen asepalveluksen, jonka jälkeen he ovat sijoitettuina Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin noin 10-15 vuoden ajan riippuen henkilön sodan ajan tehtävästä, sotilasarvosta sekä siviilikoulutuksesta ja työtehtävästä.

Sodan ajan vahvuutemme on tällä hetkellä 280.000 henkeä, joista yli 96 prosenttia koostuu reserviläisistä. Tämän lisäksi meillä on yli 600.000 sijoittamatonta reserviläistä, jotka heidätkin voidaan tarvittaessa kutsua palvelukseen. Määrä on suurempi kuin esim. suurvalta Saksalla.

Vuosittain kertausharjoituksiin kutsutaan noin 18.000 reserviläistä, minkä lisäksi noin 30.000 reserviläistä osallistuu vapaaehtoisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutukseen. Tätä vielä paljon suurempi joukko reserviläisiä on mukana erilaisten reserviläisjärjestöjen ja muiden maanpuolustusyhteisöjen toiminnassa tavoitteenaan ylläpitää omaa ampumataitoaan, fyysistä kuntoaan sekä sotilaallisia tietojaan ja taitojaan.

Ainutlaatuinen puolustusjärjestelmä

Tiedän, ettei mistään muualta Euroopasta löydy mitään vastaavaa. Yleinen asevelvollisuus on enää käytössä melko harvoissa maissa ja niissäkin palvelukseen kutsutaan vuosittain vain pieni osuus ikäluokasta. Valtaosassa Euroopan maista on nykyisin vain pieni ammattiarmeija.

Kovin monella Euroopan maalla ei olekaan enää itsenäistä puolustuskykyä vaan luotetaan lähinnä siihen, että tiukan paikan tullen kaverit auttavat. Suomessa on toisin. Meidän puolustuksemme pohjautuu siihen, että kykenemme tarvittaessa puolustamaan itsenäisesti maamme jokaista kolkkaa. Meillä on eurooppalaisittain erittäin torjuntakykyiset ilma- ja merivoimat sekä koko maan puolustukseen kykenevät maavoimat.

Puolustusratkaisumme on myös erittäin kustannustehokas, sillä vuosittainen puolustusbudjettimme on vain noin kolmen miljardin euron luokkaa. Tosin HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden johdosta olemme tällä hetkellä hieman tätä korkeammalla tasolla.

Koska järjestelmämme perustuu asevelvollisuuteen, riittää rahaa myös kaluston uusimiseen. Ammattiarmeijoiden maissa näin ei usein ole, vaan suurin kuluerä ovat palkat ja muut henkilöstölle maksettavat korvaukset. Niinpä kalusto tahtoo monessa maassa vanhentua käsiin.

EU vaikuttaa myös puolustukseen

Puolustus kuuluu EU:ssa kansalliseen päätösvaltaan mutta unionin monet päätökset käytännössä kuitenkin heijastuvat siihen. Viime toukokuussa voimaan tullut, henkilötietojen käyttöä rajoittanut EU:n tietosuoja-asetus vaikeutti merkittävästi erilaisten maanpuolustusyhteisöjen toimintaa ja jäsenhankintaa. Siitä kärsivät lisäksemme kaikki muutkin yleishyödylliset yhteisöt.

Tuore asedirektiivi puolestaan pakotti muuttamaan aselainsäädäntöämme ja tulee jossain määrin hankaloittamaan nuorten reserviläisten tuloa mukaan järjestöjen ampumatoimintaan. Tarvitsemmekin unionissa tehokkaampaa edunvalvontaa, jotta nykyisen puolustusjärjestelmämme toimintaa ei enää enempää vaikeuteta.

Erityisen tarkkana on oltava yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden suhteen. Sitähän on yritetty Suomessa kumota kansalaisaloitteella, lakiteitse sekä viimeksi eduskuntavaalikampanjalla. On hyvinkin mahdollista, että seuraavaksi yritetään koukata EU:n kautta.

Tarvitsemmekin Brysseliin edustajia, jotka haluavat ja ovat valmiita tekemään työtä eurooppalaisittain ainutlaatuisen puolustusratkaisumme turvaamiseksi. Olen Suomen Keskustan ehdokkaana 26.5.2019 järjestettävissä Europan Parlamentin vaaleissa. Koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja sotilasarvoltani vääpeli. Reserviläisliitto ry:n toiminnanjohtajana olen toiminut vuodesta 1998 alkaen. Juureni ovat Varsinais-Suomessa.

Yhteystiedot

- Europarlamenttivaaliehdokas, toiminnanjohtaja VTM Olli Nyberg, 0400 640 755, olli.nyberg@icloud.com

- Vaalipäällikkö, kansanedustaja Mikko Savola, 040 575 8498, mikko.savola@eduskunta.fi